Taina Latvala: Välimatka

WSOY 2012
253 sivua

Minulla on ollut lapsesta lähtien vastuullinen tehtävä. Minun on täytynyt pitää äiti iloisena.

Menneisyyteen takertunut äiti ja äitiinsä sitoutunut, kohta kolmikymppinen tytär matkustavat Etelä-Pohjanmaalta Teneriffalle juhlistamaan äidin 60-vuotispäivää. Äiti on asettunut jo vuosia sitten rutiineihinsa. Tytär kaipaa elämäänsä muutosta ja uutta puhtia, mutta on näkymättömin säikein kiinni lapsuudenkodissaan ja äidissään. Perheen tragedia on kadonnut isä, jonka mysteeri leijuu lomamatkan yllä.

Äiti katsoo karheita käsiään, ne ovat tarttuneet moneen hetkeen, silittäneet minut onnelliseksi. Hän on tottunut ihmisiin jotka pitävät hänen sydämessään kotia. Siellä asuu Tuulikki, kaiken omalla tavallaan sisustanut, ja mumma joka sammutti kaikki valot ukkosen aikaan, ja isi joka yhä soittaa säännöllisin väliajoin kelloa.

Eniten äänessä on tytär, mutta välillä myös äidin muistikirja ja omille teilleen lähtenyt isä. Romaanin rakenne on kuin palapeli, jonka kuva tarkentuu palasten löytäessä oikeat paikkansa. Äidin tarina kasvaa. Myös sävy muuttuu tarinan edetessä napakaksi, jopa toteavaksi. Eteläpohjalainen murre tuo kerrontaan luonnetta ja rytmiä, huumoriakin.

Välimatka on Taina Latvalan kolmas romaani. Se näyttää ydinperheestä omanlaisensa asetelman, ja saattelee lukijansa tämän asetelman äärelle taitaen, kuin vaivihkaa.

Muualla:
Aamun kirja
Kiiltomato
Kirjainten virrassa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Teuvo Pakkala: Vaaralla

K. F. Kivekäs 1891 Pieniä eläjiä olivat. Heillä oli oma talo ja se oli laitakaupungilla, niin kuin ne ovat pienten eläjäin talot. Asuinrakennus oli matala ja pieni. Tavallinen mies ylettyi kädellään räystääseen – – Sammalta kasvoi katto, nurkkalaudat olivat irvollaan, ikkunat vinossa köyröttivät ja lasit olivat sameat ja moniväriset, aivan kuin niitä olisi hienovärisellä sateenkaarella hangattu. Keskempänä kaupunkia olisi semmoinen talo ilman armoa tuomittu purettavaksi, vaan Vaaralle se vältti ja sai siellä olla. Vaa ralla: kuvia laitakaupungilta on Teuvo Pakkalan (1862 - 1925) kolmas romaani. Siinä eletään myöhempien teosten, Elsan (1894) ja lapsinovellien miljöössä: Oulun laitakaupungin köyhässä hökkelikylässä, jossa on vielä vahvasti maaseudun tuntu. Vaaraa kutsuttiin myös Kakaravaaraksi, koska seudun ainoa rikkaus oli lukuisa jälkikasvu. Keskikaupungin kivikadut ja porvaristalot eivät sijainneet kaukana, mutta elinolojen kontrasti on vahva ja Pakkala osoittaa sen m

Lue lisää

Reko Lundán: Rinnakkain

Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundánin (1969-2006) tuotanto pitää sisällään kolme romaania: Ilman suuria suruja (2002), Rinnakkain (2004) ja yhdessä vaimonsa Tiina Lundánin kanssa kirjoitetun Viikkoja, kuukausia (2006). 37-vuotiaana aivosyöpään menehtynyt Lundán tunnettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisia aiheita käsittelevänä näytelmäkirjailijana. Eettisyys ja minuuden ongelmat ovat eurooppalaisen nykyromaanin perusteemoja, jotka näkyvät myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Rinnakkain -romaanissa eletään 2000-luvun alkua. Jarmo ja Kirsi Koponen asuvat lapsineen Helsingin Koivunotkossa, rauhallisella pientaloalueella. Jarmo työskentelee työvoimaohjaajana, Kirsi on ulkoministeriön palveluksessa. Kun Kirsille tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi töihin Brysseliin, alkaa Jarmon ahdistus kasvaa häiritseviin mittoihin. Ja kun joukkoon lisätään vielä uhkaavasti lähestyvä keski-ikä (hui kamalaa!), taloyhtiön kosteusvaurio ja naapuriin perustettava asunnottomien tukikoti, niin

Lue lisää

Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta: Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään. Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin, munaskuita m

Lue lisää

Lukukausi - kirjallisia elämyksiä

Hae tästä blogista